Takana on myös kolme päivää lähes täydellista nettipimentoa, joten blogia ei olla päästy päivittämään. Oltais tietty voity kirjoittaa blogitekstit päivittäin jo koneelle valmiiksi tuolla laivallakin, mutta eipä tullut koneeseen koskettua lainkaan. Tästä syystä yritänkin tässä tiivistää tuon risteilyn oleellisimmat tähän yhteen tekstiin.
Ihan täydessä uutispimennossa ei kuitenkaan oltu. Ympäri laivaa olevissa töllöissä oli yleensä aina CNN päällä, josta saatiin päivitettyä viime päivien tärkeimmät tapahtumat. Winehousen kuolema ja erityisesti Norjan tapaus veti aika hiljaiseksi. Rauhaa vaan kaikille.
Iloisimpiin asioihin. Laivamme oli siis Norwegian Cruise Linesin Norwegian Sky -niminen paatti. Laiva oli viimeistä paikkaa myöten loppuunmyyty, eli kyydissä oli reilut kolme tuhatta henkeä: rapiat 2200 matkustajaa ja tuhatkunta henkilökunnan jäsentä. Varustukseen kuului reilut puolenkymmentä ravintolaa, useampia baareja ja yökerhoja, casino, uima-altaat ulkona 11. kannella, kuntosali (heh, eipä itse tullut kyseiseen paikkaan tutustuttua oviaukkoa pidemmältä, olis tosin ehkä ollut syytä) ja mm. koripallokenttä. Kaikkiaan ehkä jonkun verran kookkaampi laiva, kuin mitä Suomen Viikkarit ja Siljat on, mutta ei kuitenkaan mikään jättiläinen. Hytti oli isompi, kuin mitä Suomen laivojen kerrossänkykopperot yleensä. Iso parisänky, pöytä, sohva ja jopa oma parveke!
Tässä vilkutellaan toiselle matkaan lähteneelle alukselle…
...jonka jälkeen oli sitten meidän vuoro, ja sehän pisti jännittämään:
Miamiin ja South Beachille avautui matkaan lähtiessä hienot näkymät:
Jo samantien laivaan päästyämme suunnaattiin buffettiin nappaamaan pientä lounasta ja siitä se sitten lähti, kolmen päivän bakkanaalimainen ruoan ahtaminen…
Risteily oli siis sapuskan suhteen ”all inclusive”, eli melkolailla kaikki pöperöt kuuluivat risteilylipun hintaan. Parilla ravintolalla oli illallisaikaan $15-$20 suuruinen cover charge, mutta me pitäydyttiin ilmaistarjonnassa, sillä sitä riitti.
Ruokaa oli tarjolla aina, 24 tuntia vuorokaudessa. Aamulla 5:30 lähtien aamiaisbuffet, jonka lisäksi pari ravintolaa tarjosi aamiaista myös listalta. Tämän jälkeen siirryttiin lounasbuffettiin, jota yleensä täydensi uima-altaiden kupeella pidetty barbequesessio tai esim. taco-tortilla-mexicobuffet. Tuo lounasbuffet taisi olla esillä aina myöhäisiltaan asti, ja sen rinnalle laivan fiinimmät ravintolat tarjosivat sitten vielä kolmen ruokalajin ”istuvaa” illallista siinä klo 18-23 välillä. Yöaikaan ruokatarjonta oli luonnollisesti hiljaisempaa, mutta silloinkin laivan sporttibaarista sai esim. burgereita, chicken wingsejä ja muuta vastaavaa aina aamun tunneille asti, jolloin aamiaisbuffet taas avautui.
Kun tähän vielä lisää ympäri vuorokauden toimivan huonepalvelun, josta sai tilattua pizzaa, hampurilaisia, sandwichejä, suklaa- ja juustokakkua, aamiaistarpeita ja miljoonaa muuta suuhunpantavaa, voi sanoa, että nälkää ei joutunut noitten kolmen päivän aikana näkemään. Rehellisesti sanottuna tuli syötyä ihan liikaa ja melko epäterveellisesti, mutta kun omia annoksiamme vertasi laivan amerikkalaisvieraiden vastaaviin, niin tuntui melkein kuin olisi dieetillä ollut. Jenkkien buffetista keräämät ruokakeot kun sisälsivät lähes sataprosenttisesti hiilariherkkuja: hampurilaisia, hot dogeja, kakkuja, vohveleita, pannukakkuja, leipiä ja muuta vastaavaa. Lihaa näillä lautasilla lojui toki myös runsaasti, mutta hälyttävän pullamössövoittoisia nuo annokset kuitenkin olivat.
Tässä kaikille kulinaristeille viikonlopun ruokakuvasatoa:
Risteilyohjelmaan kuului myös pari pysähdystä lauantai- ja sunnuntaipäivinä. Lauantai vietettiin laivayhtiön omistaman Great Stirrup Cay -saaren tienoilla, jonne pienempi laiva vei halukkaita matkustajia viettämään päivää erinäisten aktiviteettien merkeissä. Mekin käytiin tuolla nopeasti pyörähtämässä, mutta ei viivytty kovinkaan pitkään. Pulahdettiin meressä, syötiin beachillä barbequelounas (ylläri) ja käppäiltiin vähän ympäriinsä, eipä muuta.
Kuvia saarelta:
Sunnuntaina oli vuorossa Bahaman pääkaupunki Nassau, jota hehkuteltiin kovasti hillittömänä ostosparatiisina. Paikan ostosmahdollisuuksista jäi meille kuitenkin aika heikko kuva. Tarjolla oli pääasiassa perinteisiä matkamuistorihkamapuoteja, kellokauppoja, jotka myös myivät huonolaatuista rojua ja halpoja aurinkolaseja, ja sitten kolmantena jotain timantti- ja korukauppoja, jotka eivät myöskään ole ihan ykkösenä meidän kiinnostuksen kohteissa.
Muutenkin Nassau tuntui kyllä varsin kuppaselta paikalta. Kaupungin yleisilme oli likainen ja ränsistynyt, eikä missään nimessä semmosella vanhalla, arvokkaalla tavalla, vaan juuri päinvastaisella. Hankala selittää, mutta tajuatte varmaan. Tämän lisäksi molemmat kerrat, kun joku paikallinen henkilö lähestyi ja puhutteli meitä, jäivät mieleen vähän ikävällä tavalla. Tämä siitä syystä, että kummallakin kerralla meille kaupiteltiin huumeita. Ensimmäisellä kerralla marijuanaa ja toisella kerralla jo ekstaasia ja muuta vahvempaa tavaraa. Ei ostettu.
Jotain hauskaa tuohonkin pysähdykseen kuitenkin mahtui. Käytiin muutaman tunnin mittaisella Segwayajelulla:
Aivan hämmästyttävä laite on tämä!! Ennalta ajateltiin, että vehjettä on varmaankin melko hankala oppia ohjaamaan, mutta väärässä oltiin. Hommasta sai hyvin kiinni jo vajaan minuutin harjoittelun jälkeen. Laite kulkee oikeasti kuin ajatuksen voimalla lähinnä jalkaterän ”painepistettä” (vai mitälie) muuttamalla. Tämmöinen kulkuväline pitäisi saada kyllä pikaisesti kotiokin hankittua, voisi lopettaa tuon kävelyn sitten kokonaan, jenkkityyliin.
Näitä kahta kohdetta lukuunottamatta viikonloppu vierähti tosiaan tuolla laivalla, mutta eipä sielläkään pitkästymään päässyt. Jokaiselle päivälle oli ahdettu hengästyttävän paljon erilaista ohjelmaa, osa ihan hauskaa ja mielenkiintoista, osa taas vähän enemmän mummo-osastoa (mummoja tosin ei laivalla juuri näkynyt). Tarjolla oli mm. bingoa (!!!), miljoonaa erilaista visailua ja kisailua, joita yleensä pidettiin myöhään illalla laivan yökerhoissa, erilaisia dancepartyja (mm. lauantai-iltana allaskannella pidetty White Hot Party - ei ihan meidän kauraa, mutta kovasti näytti porukka viihtyvän), blackjack- ja texas hold 'em -turnauksia casinolla jne.
Noista kisailuista ja visailuista sen verran, että yllättävän hauskoja pelejä oli ohjelmistoon eksynyt, vaikka ensin tietyin ennakkoluuloin niihin suhtauduin. Blogi on vierähtänyt jo sen verran pitkäksi, että en enää tarkemmin niitä tässä kuitenkaan kuvaile. Jos joku haluaa vaihtoehtoja esim. niiden samojen, iänikuisten, kliseisten leikkien tilalle, joita häissä on vuodesta toiseen, niin kannattaa kysäistä. Osa näistä oli ihan turvallista koko perheen hupia, osa taas vähän aikuisempaa osastoa. Kävinpä itsekin viimeisenä iltana häpäisemässä itseni yökerhon lavalla esittäen jonkinlaista dirty dancing -yritelmää samaan joukkueeseen kuuluvan tuntemattoman mustan miehen kanssa! Mitäpä sitä ei tuommoisessa tilanteessa tekisi kun palkinnoksi voi saada jopa ilmaisia drinkkejä. Onneksi lavalla oli kuitenkin n. 20 muutakin miestä tekemässä samaa ketkutusta, eli ihan soolona en itseäni nolannut. Lauran välihuomio: ja minähän pistin itseni likoon vielä Toniakin vahvemmin: kävin vilauttamassa risteilyisännälle lävistystä, tatuointia ja lahjoitin rintsikkani yleiseen hyvään eli tuon Tonin äsken mainitseman tumman miehen päähineeksi. No nehän jäivät sitten risteilyisännälle ja sain ihan henk. koht. hakea takaisin yleisön aplodeeratessa. Sain drinkin. :-D
Nyt ollaan tosiaan jo Orlandossa ja huomenna heti aamusta otamme suunnaksi Disney Worldin Epcot Centerin. Näistä lisää sitten seuraavissa postauksissa. Moi!
-Tonno
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti