HKI-NYC-MIA

Pelkästään jo eilinen matkanteko oli sen verran pitkä ja monivaiheinen tapaus, että kerrataanpa tänne hieman sitäkin.

Matka Finnairin koneella Helsingistä New Yorkiin sujui ilman ihmeempiä kommelluksia ja yllättävän nopeasti siitäkin huolimatta, että reippaan 8 tuntia siellä peltipurkissa joutui kököttämään. Viihdykkeesta tällä lennolla vastasivat pari leffaa ja satakunta sivua Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa -kirjaa.

New Yorkissa alkoi sitten tapahtua. Perille saavuttuamme jouduttiin luonnollisesti ensin passintarkastukseen, jossa jonotettiin about 45 minuuttia. On täysin käsittämätöntä, että Nykkiin jäävät sekä jatkolennoille menevät joutuvat jonottamaan samassa jonossa tuohon tarkastukseen. Meidänkin kahden tunnin vaihtoajalla tommonen reilun sadan metrin pituinen passijono tuppaa vähän heikentämään mahdollisuuksia ehtiä jatkolennolle etenkin, jos seuraavana vuorossa olleen turvatarkastusjonon pituus on samaa luokkaa, mitä se tottakai tällä kertaa oli. Boarding passia vilauttamalla päästiin onneksi livahtamaan lyhkäsempään jonoon, johon tällaiset "kiireelliset tapaukset" ohjattiin.

Turvatarkastuksen jälkeen minkäänmoisia jonotuksia ei ollut onneksi enää edessä, mutta portille oli vielä sen verran pitkä matka ja kello oli sen verran paljon, että joutui juoksuksi pistämään. Kun vihdoin saavuttiin portille hikeä valuen, huomattiin heti, että lento on 45 minuuttia myöhässä. Viimeiset kaksi tuntia kestänyt stressaaminen ja juoksentelu oli ollut siis täysin turhaa.

Koneeseen päästyämme tapasimme pariskunnan Arthur & Ed. Istuimme ihan taaimmaisessa rivissä ja Edillä oli paikka vieressämme. Puolisonsa "Art" oli lennolla stuerttina. Lento lähti lopulta vielä reippaasti pahemmin myöhässä, kuin mitä aikaisemmin oli ilmoitettu. Miamissa oli ollut todella huono sää rankkasateineen, kone oli tullut sieltä Nykkiin jo myöhässä. Ed ja Art kuitenkin pelastivat tilanteen. Art toi (salaa tietenkin, takarivin pahikset!) meille juomista ja naposteltavaa jo ennen kuin kone oli edes ilmassa, ja Ed kertoi tarinoita kotikaupungistaan New Yorkista (vuosikymmenten varrelta, kaveri oli iältään 65-70 välillä) ja listasi meille Miamin nähtävyyksiä ja ravintolasuosituksia. Tosi mukavan olosia ukkoja molemmat, tultiinpa heidän kanssa vielä samalla bussilla South Beachille, jossa hotellimme siis sijaitsee.

Tuo NYC-Miami-lennon myöhästyminen johtui tosiaan Miamissa raivonneesta ukkosmyrskystä, joka onneksi veteli viimeisiään, kun saavuttiin kaupunkiin. Jonkin verran tuli vielä vettä, kun käveltiin bussilta hotellille, mutta yön aikana tuo myrsky sitten laantui, ja tänään keli on paria sadekuuroa lukuunottamatta ollut aivan timanttinen. Tähän en ala siitä sepostelemaan, mutta Laura rustaa parhaillaan selostusta tämän päivän tapahtumista, eli sekin on varmaan online vielä tämän illan aikana.

-Toni